Jos sähköauto olisi voittanut käyttövoimakilpailun, olisiko polttomoottori silti vallannut osan autoilusta?

Jos sähköauto olisi voittanut ensimmäisen käyttövoimakilpailun 1900-luvun alussa, maailma ei olisi pysähtynyt siihen. Sähköautot olisivat kehittyneet, lataaminen olisi levinnyt ja niiden ympärille olisi syntynyt kokonainen teollinen järjestelmä.

Polttomoottorissa olisi silti ollut ominaisuus, jota sähköisen järjestelmän olisi pitänyt haastaa: nestemäistä polttoainetta voidaan varastoida paljon autoon ja kuljettaa helposti sinnekin, missä sähköä ei ole saatavilla. Sähköauton varhainen voitto ei siksi välttämättä olisi merkinnyt polttomoottorin katoamista.

Se olisi voinut tarkoittaa aivan toisenlaista käyttövoimakilpailua.

Jos sähköauto olisi voittanut ensimmäisen käyttövoimakilpailun, polttomoottorin olisi pitänyt löytää ongelma, jonka valmiiksi sähköinen liikennejärjestelmä ratkaisee huonosti.

Voittanut käyttövoima rakentaa ympärilleen kokonaisen järjestelmän

Kun jokin tekniikka yleistyy, sen etu ei enää muodostu vain itse laitteesta. Sen ympärille syntyy valmistajia, korjaamoja, koulutusta, standardeja, infrastruktuuria ja ihmisten tottumuksia.

Jos sähköauto olisi vakiintunut 1900-luvun alussa, myöhempi polttomoottori ei olisi kilpaillut pelkkää sähkömoottoria ja akkua vastaan. Se olisi joutunut kilpailemaan valmiiksi rakennetun sähköisen liikennejärjestelmän kanssa.

Kaupunkien koteihin, yrityksiin, talleihin, varikoille ja myöhemmin pysäköintipaikoille olisi voinut syntyä latausratkaisuja. Korjaamot ja autoteollisuus olisivat opetelleet ratkaisemaan sähköautojen ongelmia, ja akkuihin sekä lataamiseen olisi kohdistunut vuosikymmenien kehityspaine.

Todellisessa historiassa tällainen infrastruktuurin ja osaamisen etumatka syntyi lopulta polttomoottorin ympärille. Tässä skenaariossa lähtöasetelma käännetään ympäri.

Kaupungit olisivat olleet sähköauton vahvinta aluetta

Tämä osa skenaariosta ei ole kokonaan mielikuvituksen varassa. Todellisen historian varhaiset sähköautot olivat parhaimmillaan kaupungeissa, joissa matkat olivat lyhyempiä ja sähköä oli helpommin saatavilla. Ne olivat myös hiljaisia ja helppoja käyttää verrattuna aikakauden varhaisiin bensiini- ja höyryautoihin.

Jos sähköauto olisi voittanut ensimmäisen kilpailun, tällaisia vahvuuksia olisi todennäköisesti kehitetty edelleen sen sijaan, että sähköauto olisi jäänyt vähitellen markkinan sivuun.

Kaupungeissa polttomoottorilla olisi voinut olla vaikea myyntipuhe. Uusi auto olisi tuonut mukanaan melua, pakokaasuja, kuumia osia, polttoaineen varastointia ja uudenlaista huoltotekniikkaa ratkaisemaan liikkumista, joka jo toimisi sähköllä.

Sähköauto olisi voinut vauhdittaa koko yhteiskunnan sähköistymistä

Tässä vaihtoehtoinen historia muuttuu autoilua suuremmaksi kysymykseksi.

Jos sähköauto olisi ollut 1900-luvun alun voittava ajoneuvotekniikka, liikenne olisi synnyttänyt uuden syyn rakentaa sähköverkkoa. Sähköä ei tarvittaisi vain valaistukseen, tehtaisiin ja koteihin, vaan myös ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen.

Kaupungeissa tämä olisi voinut vahvistaa jo käynnissä ollutta sähköistymistä. Kiinnostavampi vaikutus voisi kuitenkin syntyä kaupunkien ulkopuolella: jos sähköauto olisi tavallinen kulkuväline, sähköliittymästä voisi tulla samalla osa liikenneinfrastruktuuria.

Todellisessa historiassa maaseudun sähköistäminen eteni hitaasti, koska pitkien sähkölinjojen rakentaminen pienelle asiakasmäärälle oli kallista. Jos samalla sähkölinjalla olisi palveltava kotien lisäksi suuri määrä ajoneuvoja, investoinnin taloudellinen merkitys voisi muuttua.

Tästä voisi syntyä itseään vahvistava kehityskulku. Mitä enemmän sähköautoja olisi, sitä enemmän syntyisi kysyntää sähkölle ja lataamiselle. Mitä laajemmalle sähköverkko ja lataaminen leviäisivät, sitä useammalla alueella sähköauton käyttäminen helpottuisi.

Emme voi tietää, olisiko tämä todella nopeuttanut sähköistymistä tai kuinka paljon. Mahdollisuus on silti olennainen, koska liikenne olisi tuonut sähköjärjestelmälle valtavan uuden käyttötarkoitteen.

Sähköauton voitto käyttövoimakilpailussa olisi voinut vaikuttaa muuhunkin kuin autoihin. Se olisi saattanut lisätä painetta sähköistää koko yhteiskuntaa nopeammin.

Polttomoottorin vahvuus löytyisi kaupungin ulkopuolelta

Sähköinen etumatka ei poistaisi nestemäisen polttoaineen ominaisuuksia. Polttoainetta voidaan kuljettaa autossa, kanisterissa, tynnyrissä tai säiliöautossa eikä energian siirtäminen uuteen paikkaan edellytä ensin sähköverkon rakentamista.

Tämä voisi olla erityisen arvokasta pitkillä matkoilla, harvaan asutuilla alueilla ja käyttökohteissa, joissa ajoneuvon täytyy toimia kaukana latauksesta.

Pitkät etäisyydet, harva asutus ja sähköverkon katveet olisivat voineet muodostaa polttomoottorin ensimmäisen todellisen markkinaraon.

Maanviljelijälle, syrjäisen alueen lääkärille, pitkän matkan tavarankuljetukselle tai paljon tieverkkoa käyttävälle uudessa polttomoottorissa voisi olla ominaisuus, jota tavallinen sähköauto ei vielä tarjoaisi yhtä helposti: mukana kulkeva suuri energiavarasto ja sen nopea täydentäminen.

Tässä kohtaa uusi käyttövoimakilpailu voisi todella alkaa.

Polttoaineen jakelu voisi kasvaa kysynnän mukana

Valmiiksi sähköisessä maailmassa uuden polttomoottorin ympärillä ei olisi nykyisen kaltaista huoltoasemaverkostoa. Se olisi merkittävä haitta, mutta todellinen historia osoittaa, ettei valmista huoltoasemaverkostoa tarvittu bensiiniautoilun käynnistämiseen.

Bensiiniä myytiin aluksi muun muassa kaupoissa, rautakaupoissa, apteekeissa, korjaamoissa ja talleilla. Polttoainetta kuljetettiin astioissa ja tynnyreissä, ja varsinaiset bensiinipumput sekä erilliset huoltoasemat yleistyivät vasta kysynnän kasvaessa.

Polttoaineen jakeluverkko voisi siis kasvaa autojen mukana. Jos polttomoottori ratkaisee ensin jonkin tarpeeksi tärkeän ongelman, jakeluinfrastruktuurin rakentamiselle syntyy taloudellinen syy.

Tämä olisi uusi vastavoima sähköverkon laajenemiselle. Yksi infrastruktuuri rakentaisi lisää lataamista ja toinen lisää polttoaineen jakelupisteitä.

Polttomoottorin ei tarvitsisi voittaa sähköautoa kaikkialla. Sen pitäisi ensin olla selvästi parempi jossakin.

Raskas liikenne ei automaattisesti siirtyisi polttomoottorille

On houkuttelevaa ajatella, että sähköauto jäisi kaupunkeihin ja polttomoottori ottaisi pitkät matkat sekä raskaan liikenteen. Näin suoraviivainen johtopäätös olisi kuitenkin liian helppo.

Todellisessakin historiassa sähköisiä hyötyajoneuvoja käytettiin kaupunkien jakeluliikenteessä, jossa reitit olivat lyhyitä ja ennakoitavia. Jos sähköinen liikennejärjestelmä olisi ollut hallitseva jo vuosikymmeniä, yhteiskunta olisi voinut kehittää myös pidempään ja raskaampaan liikenteeseen ratkaisuja, joiden laajamittaiseen kehittämiseen todellisessa historiassa ei syntynyt samaa tarvetta.

Mahdollisia kehityssuuntia voisivat olla esimerkiksi vaihdettavat akut, varikkolataus, sähköistetyt reitit tai tavaraliikenteen suurempi säilyminen raiteilla. Näiden toteutumista ei voida todistaa, mutta raskas liikenne ei automaattisesti kuuluisi polttomoottorille vain siksi, että todellisessa historiassa niin lopulta pitkälti tapahtui.

Sähköinen maailma puolustaisi etumatkaansa

Kun polttomoottori alkaisi ratkaista sähköauton heikkouksia, sähköautoteollisuus ei jäisi katsomaan sivusta.

Jos pitkä toimintamatka olisi uuden kilpailijan vahvin argumentti, akkuihin kohdistuisi lisää kehitysrahaa. Jos lataamisen hitaus olisi ongelma, latausnopeutta pyrittäisiin kasvattamaan. Jos harvaan asuttujen alueiden sähkö olisi kilpailun heikko kohta, sähköverkkoa ja latausverkkoa olisi syy rakentaa edelleen.

Akunvaihtoa ja erilaisia keskitettyjä kalustoratkaisuja kokeiltiin jo todellisen historian varhaisessa sähköautoilussa. Jos sähköautosta olisi tullut hallitseva teknologia, tällaiset ratkaisut olisivat voineet saada aivan toisen mittakaavan.

Sama koskee akkukemiaa, sähkön tuotantoa ja sähkömoottoreita. Tekninen kehitys seuraa osittain niitä ongelmia, joihin yhteiskunta käyttää rahaa ja osaamista.

Vaihtoehtoinen historia ei tarkoita nykyistä sähköautoa siirrettynä vuoteen 1900. Se tarkoittaa yli sadan vuoden kehitystä eri lähtökohdasta.

Yksi auto kaikkeen olisi polttomoottorin vahva argumentti

Todellisessa historiassa polttomoottorin menestystä ei selitä vain yksi keksintö tai yksittäinen ominaisuus. Sen tärkeä vahvuus oli kyky palvella monenlaisia käyttötarkoituksia samalla perusrakenteella.

Yksi auto kaikkeen on vahva tuote. Jos samalla autolla voidaan ajaa kaupungissa, maaseudulla ja pitkällä matkalla ja energiaa voidaan täydentää nopeasti matkan aikana, käyttäjän ei tarvitse rakentaa autoiluaan eri käyttötilanteiden ympärille.

Valmiiksi sähköisessä maailmassa juuri tästä voisi tulla uuden polttomoottorin vahvin hyökkäyskohta. Se voisi luvata vapautta sellaisista rajoitteista, jotka sähköiseen järjestelmään vielä kuuluisivat.

Mutta asetelma olisi täysin erilainen kuin todellisessa historiassa. Polttomoottori yrittäisi vallata markkinaa tekniikalta, joka olisi ehtinyt kehittyä vuosikymmeniä ja jonka infrastruktuuri olisi jo ympärillä.

Siksi todellisen historian polttomoottorivoittoa ei voi vain siirtää myöhemmäksi ja olettaa, että sama lopputulos toistuisi.

Markkina voisi jakautua käyttötarkoitusten mukaan

Ehkä polttomoottori ei koskaan syrjäyttäisi sähköautoa kokonaan. Se voisi tehdä jotain paljon arkisempaa: löytää ne käyttökohteet, joissa polttoaineen mukana kuljettamisesta olisi tarpeeksi suuri hyöty.

Sähköauto voisi pysyä tavallisena henkilöautona, kaupunkiajoneuvona ja lyhyiden sekä keskipitkien matkojen perusratkaisuna. Polttomoottori voisi puolestaan saada vahvan aseman joissakin pitkän matkan, harvaan asuttujen alueiden tai erikoiskäytön ajoneuvoissa.

Skenaario 2 tarjoaa vielä yhden mahdollisen välimuodon. Polttomoottorin hyvä ominaisuus voitaisiin ottaa käyttöön ilman, että polttomoottorista tehdään varsinaista vetotapaa. Se voisi toimia generaattorina jo valmiiksi sähköisen voimansiirron rinnalla.

Polttomoottorin menestys ei siis välttämättä edellyttäisi sähköauton syrjäyttämistä.

Lopputuloksena voisi olla maailma, jossa markkina jakautuu käyttötarkoitusten mukaan paljon selvemmin kuin nykyisessä autohistoriassa.

Sähköverkon ja polttoainejakelun kilpailu voisi jatkua vuosikymmeniä

Tässä skenaariossa kiinnostavin kilpailu ei ehkä lopulta olisi sähkömoottorin ja polttomoottorin välillä.

Se voisi olla kahden infrastruktuurin välinen kilpailu.

Jos sähköverkko, akut ja lataaminen kehittyvät nopeammin kuin polttomoottorin markkina ja polttoainejakelu, polttomoottorille jäävä alue voi kutistua jatkuvasti.

Jos taas autoilu leviää nopeasti alueille, joille sähköverkon rakentaminen on hidasta tai kallista, mukana kuljetettava nestemäinen polttoaine voi saada pysyvän etulyöntiaseman.

Silloin ratkaiseva kysymys ei olisi vain se, kumpi moottori on teknisesti parempi. Ratkaisevaa olisi se, kumpi järjestelmä ehtii rakentaa ympärilleen toimivamman maailman.