Toimitusperiaatteet

Jutulla voi olla lähtökysymys, epäily tai oletus. Lopputulosta ei kuitenkaan päätetä etukäteen.

Jos tutkimus osoittaa alkuperäisen käsityksen vääräksi, juttu muuttuu tiedon mukana. Jos yleinen käsitys osoittautuu oikeaksi, sanomme senkin.

Emme etsi vain tietoa, joka vahvistaa alkuperäistä oletusta. Etsimme myös tietoa, joka voi haastaa sen.

Käytämme lähteinä muun muassa tutkimuksia, viranomaisaineistoja, säädöksiä, teknisiä dokumentteja, tilastoja, asiantuntijoita ja muuta tarkistettavaa aineistoa.

Toissijaisia lähteitä voidaan käyttää taustana ja uusien kysymysten löytämiseen, mutta tärkeät väitteet pyritään tarkistamaan mahdollisimman läheltä alkuperäistä lähdettä.

Yrityksen omaa markkinointia ei käsitellä riippumattomana todisteena vain siksi, että se näyttää vakuuttavalta.

Tavallisten autoilijoiden kokemukset ovat meille tärkeitä. Ne voivat paljastaa ongelmia, synnyttää uusia juttuaiheita ja näyttää, miltä jokin asia näyttää käytännössä.

Yksittäinen kokemus ei kuitenkaan kerro, kuinka yleinen ilmiö on.

Siksi kerromme kokemuksen kokemuksena, tutkimustuloksen tutkimustuloksena ja arvion arviona.

Kaikkiin kysymyksiin ei ole yhtä varmaa vastausta.

Jos aineisto on puutteellista, ristiriitaista tai liian vähäistä, sanomme sen. Emme tee epävarmasta asiasta varmaa vain siksi, että teksti kuulostaisi vakuuttavammalta.

Jos jotain ei tiedetä, myös se on olennainen tieto.

Autojärjellä ei ole suosikkikäyttövoimaa.

Sähköautoa, hybridiä ja polttomoottoriautoa arvioidaan samalla tavalla: mitä ne maksavat, miten ne toimivat käytännössä, millaisia vahvuuksia ja heikkouksia niissä on, miten ne kestävät ja kenelle ne sopivat.

Emme etsi yhtä voittajaa, vaan sitä, mikä ratkaisu toimii missäkin tilanteessa parhaiten.

Autojärki käyttää tekoälytyökaluja muun muassa tiedonhaun tukena, aineistojen käsittelyssä, ideoinnissa ja tekstityössä.

Tekoälyn vastausta ei pidetä sellaisenaan lähteenä. Tärkeät väitteet tarkistetaan alkuperäisestä tai muuten luotettavasta aineistosta.

Tekoäly ei päätä jutun näkökulmaa, johtopäätöstä tai sitä, mitä julkaistaan.

Vastuu julkaistusta sisällöstä on ihmisellä.

Autojärjessä voi olla mainontaa ja kaupallisia kumppaneita.

Se ei kuitenkaan anna mainostajalle oikeutta päättää jutun näkökulmasta, johtopäätöksestä, suosituksesta tai siitä, julkaistaanko kriittistä tietoa.

Yritys saa ehdottaa meille aihetta, tuotetta tai palvelua tutkittavaksi. Autojärki päättää itse, tehdäänkö juttu ja mitä siinä sanotaan.

Näkyvyyttä voi ostaa. Mielipidettä ei.

Tarkemmat käytännöt kerromme erikseen Kaupallisen yhteistyön periaatteet -sivulla.

Jos jutussa havaitaan selvä asiavirhe, se korjataan.

Jos virhe on ollut olennainen jutun ymmärtämisen tai johtopäätöksen kannalta, kerromme lukijalle myös, mitä on korjattu.

Korjaus ja päivitys eivät ole sama asia. Päivitys tarkoittaa, että asiasta on tullut uutta tietoa. Korjaus tarkoittaa, että aiemmin julkaistu tieto oli väärä tai harhaanjohtava.

Otsikko saa olla kiinnostava, mutta se ei saa luvata enempää kuin juttu osoittaa.

Emme tee epävarmasta asiasta ehdotonta väitettä tai rakenna pelottelua vain klikkien vuoksi.

Autojärki kirjoittaa kansankielellä, mutta ei aliarvioi lukijaa.

Vaikea tekninen asia pyritään selittämään ymmärrettävästi ilman, että sitä yksinkertaistetaan vääräksi.

Jos asia on monimutkainen, voimme myös sanoa suoraan, että se on monimutkainen.

Autojärjen jutut kirjoittaa Terhi Isosomppi, ellei yksittäisen jutun yhteydessä toisin ilmoiteta.

Taustalla voidaan käyttää asiantuntijoita, tavallisten autoilijoiden kokemuksia, muuta sparrausta ja tekoälytyökaluja.

Lopullinen vastuu julkaistusta sisällöstä ja toimituksellisista ratkaisuista on Autojärjellä.