Pääsetkö sähköautolla varmasti kotiin myös viikon hankalimpana talvipäivänä?

WLTP ei kerro, pääsetkö juuri sinä kotiin

WLTP on yhdenmukaistetussa testissä syntyvä vertailuluku. Sen avulla eri autoja voidaan verrata samoilla pelisäännöillä. Se ei kuitenkaan tunne sinun työmatkaasi, moottoritienopeuttasi, vastatuulta, pakkaspäivää tai lumisohjoa.

Myös auton mittaristossa näkyvä jäljellä oleva kilometrimäärä on arvio. Se voi käyttää muun muassa viimeaikaista kulutusta, lämpötilaa ja joissakin autoissa suunniteltua reittiä. Kun olosuhteet muuttuvat, myös arvio muuttuu.

Toimintamatkan kannalta ratkaiseva suure on käytettävissä olevan energian ja todellisen kulutuksen suhde.

Jos auton käytettävissä oleva akkukapasiteetti on 60 kilowattituntia ja kulutus on 20 kWh/100 km, laskennallinen toimintamatka on 300 kilometriä ennen käyttöön jätettävää varausta.

Jos kulutus nousee vaikeissa oloissa 30 kWh/100 km:iin, sama 60 kilowattitunnin energiamäärä riittää laskennallisesti 200 kilometriin.

Akussa ei tarvitse olla mitään vikaa. Kulutus vain on muuttunut.

Sama auto voi siksi olla yhdessä tilanteessa 300 kilometrin auto ja toisessa 200 kilometrin auto.

Talvipäivä ei kuormita autoa vain yhdellä tavalla

Pakkaspäivänä energiankulutus voi kasvaa useasta syystä samaan aikaan. Kylmä vaikuttaa akun toimintaan. Matkustamo ja ikkunat pitää lämmittää. Suurempi ajonopeus kasvattaa ilmanvastusta. Vastatuuli nostaa auton suhteellista ilmanopeutta. Märkä tai luminen tienpinta voi kasvattaa ajovastusta. Renkaat, kuorma ja korkeuserot vaikuttavat omalta osaltaan.

Lyhyillä matkoilla lämmityksen vaikutus voi korostua, koska auton lämmittämiseen käytetty energia jakautuu vain muutamille ajokilometreille.

Siksi yhtä kaikille sähköautoille ja kaikille talvipäiville sopivaa toimintamatkan vähennysprosenttia ei ole.

Talven vaikutusta käsitellään Autojärjessä erikseen omassa artikkelissaan. Oman auton sopivuutta arvioitaessa tärkeämpi kysymys on, mitä juuri sinun hankalin toistuva talvipäiväsi vaatii.

Etsi ensin hankalin päivä, joka oikeasti toistuu

Auton toimintamatkaa ei kannata mitoittaa pelkästään tavallisen helpon päivän mukaan. Jos työmatka on yleensä lyhyt mutta kerran tai kaksi viikossa ajat selvästi enemmän, juuri nämä päivät voivat ratkaista sen, tuntuuko auto arjessa väljältä vai jatkuvalta laskutehtävältä.

Toisaalta auton ei tarvitse selvitä ilman latausta vuoden pisimmästä lomamatkasta vain siksi, että matka tehdään kerran vuodessa. Harvinaiseen pitkään ajoon voidaan suunnitella latauspysähdyksiä.

Hyvä lähtökohta on pisin tai muuten energiankulutukseltaan hankalin matka, joka kuuluu tavalliseen elämääsi ja toistuu riittävän usein.

Se voi olla yksi pitkä meno- ja paluumatka. Se voi muodostua useasta päivän aikana ajettavasta osuudesta. Se voi myös olla suhteellisen lyhyt päivä, jossa auto ehtii jäähtyä useita kertoja matkojen välissä.

Oleellista on selvittää, kuinka paljon autolla pitää päästä ennen seuraavaa sellaista latausta, johon voit oikeasti luottaa.

Kilometrit eivät vielä kerro tarvittavaa energiaa

Kun vaikean päivän ajomatka on tiedossa, seuraava kysymys on kulutus juuri sellaisissa oloissa, joissa auton pitää toimia.

Jos auto on jo käytössä, paras tieto löytyy omasta ajosta. Seuraa saman reitin kulutusta vaikeina talvipäivinä.

Jos olet vasta arvioimassa autoa, etsi riippumattomia kulutusmittauksia, joissa nopeus ja olosuhteet muistuttavat omaa käyttöäsi. Valmistajan yhdistetty WLTP-luku ei yksin riitä vaikean talvipäivän energiantarpeen arviointiin.

Päivän energiantarve lasketaan näin:

ajomatka kilometreinä × kulutus kWh/100 km ÷ 100

Jos päivän ajot ovat esimerkiksi 150 kilometriä ja omasta mittauksesta tai käyttöä vastaavasta testistä saatu vaikean kelin kulutus on 25 kWh/100 km, laskutavan mukaan ajoon tarvitaan 37,5 kWh energiaa.

Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että 37,5 kilowattitunnin käytettävissä oleva akku olisi riittävä.

Seuraavaksi tarvitaan varaa.

Vara ei ole satunnainen prosenttiluku

Turvavaran tarkoitus ei ole näyttää mittaristossa mukavalta. Sen pitäisi ratkaista jokin todellinen ongelma.

Mitä tapahtuu, jos kotiin tai työpaikalle suunniteltu lataus ei onnistukaan? Missä on seuraava latauspaikka, johon voit oikeasti ajaa?

Jos seuraava käyttökelpoinen vaihtoehto on lähellä, tarvittava vara on erilainen kuin tilanteessa, jossa seuraava mahdollinen lataus on kymmenien kilometrien päässä.

Tarvittava käytettävissä oleva energia voidaan hahmottaa näin:

pisin toistuva talviosuus × vaikean kelin kulutus ÷ 100 + energia, jolla pääsee seuraavaan realistiseen latausvaihtoehtoon

Tämä ei ole autonvalmistajan tekninen mitoituskaava. Se on käytännön päätösmalli, jolla oman arjen vaatimusta voidaan verrata auton todelliseen käytettävissä olevaan energiaan.

Suurempi akku ei yksin tee autosta sopivampaa

Suurempi akku antaa yleensä enemmän toimintamatkaa ja joustoa, mutta akkukapasiteetti ei yksin kerro, kuinka pitkälle auto pääsee.

Kuluttavampi auto tarvitsee samalla matkalla enemmän energiaa kuin energiatehokkaampi auto. Siksi pienemmällä akulla varustettu tehokas auto voi joissakin tilanteissa kattaa saman reitin kuin suuremman akun kuluttavampi auto.

Myös oma latausrytmi vaikuttaa tarpeeseen. Jos energia palautuu varmasti auton seisoessa työpäivän aikana, saman päivän ajot voivat onnistua pienemmällä akulla kuin tilanteessa, jossa kaikki ajot on tehtävä yhdellä latauksella.

Akun kokoa kannattaa tarkastella vasta sen jälkeen, kun oman vaikean päivän energiantarve on tiedossa.

Pieni akku voi olla erittäin toimiva lyhyessä ja ennakoitavassa arjessa. Suurempikaan akku ei puolestaan poista ongelmaa, jos toistuva ajomatka, suuri kulutus ja epävarma lataaminen vievät auton jatkuvasti käyttörajalle.

Latauspaikka kartalla ei vielä ole varasuunnitelma

Toimintamatkaa ja lataamista käsitellään helposti erillisinä asioina. Kuljettajan arjessa ne muodostavat yhden kokonaisuuden.

Jos auto ladataan säännöllisesti paikassa, jonka toimintaan ja käyttöoikeuteen voi luottaa, seuraavan päivän lähtötilanne on helppo ennakoida.

Jos lataaminen riippuu yksittäisestä julkisesta pisteestä tai paikasta, jonka saatavuus ei ole varma, sama ajomatka vaatii enemmän pelivaraa.

Laske toimintamatka siihen latauspaikkaan asti, johon voit oikeasti luottaa, älä vain seuraavaan kartalla näkyvään latausmerkkiin.

Tässä jutussa ei tarvitse ratkaista koko julkisen lataamisen maailmaa. Olennaista on tunnistaa oma ensisijainen latauspaikka ja vähintään yksi sellainen vaihtoehto, johon auton energia riittää myös silloin, kun alkuperäinen suunnitelma ei toteudu.

Kolme päivää kertoo enemmän kuin yksi toimintamatkaluku

Oman tarpeen hahmottamiseksi kannattaa tehdä sama energialasku kolmelle erilaiselle käyttöpäivälle.

Kirjaa päivän ajomatka ja realistinen kulutus hyvissä olosuhteissa. Merkitse myös, missä auto ladataan seuraavan kerran.

Tämä näyttää, kuinka kevyttä auton tavallinen käyttö on.

Tee sama lasku sellaisella talvikulutuksella, joka vastaa omaa ajoa ja tavanomaisia talviolosuhteita.

Tämä näyttää, kuinka paljon arjen normaali energiantarve muuttuu vuodenajan mukana.

Valitse päivä, joka voi oikeasti toistua. Mukana voi olla tavallista enemmän ajoa, kovempi pakkanen, moottoritietä, vastatuulta, märkä tai luminen tienpinta tai useita lyhyitä ajoja.

Lisää laskuun myös energia seuraavaan realistiseen latausvaihtoehtoon.

Jos tavallinen päivä toimii helposti mutta vaikea toistuva talvipäivä onnistuu vain sillä oletuksella, että kaikki menee täydellisesti, auton toimintamatka on omaan käyttöön liian tiukasti mitoitettu.

Oman reitin mittaus on arvokkaampaa kuin yleinen talviprosentti

Jos sähköauto on jo käytössä, kuljettaja voi rakentaa varsin hyvän kuvan omasta todellisesta energiantarpeestaan ilman erityisiä testilaitteita.

Yhden päivän lukema voi olla sattumanvarainen. Muutama saman reitin havainto alkaa jo kertoa, kuinka paljon energiaa oma käyttö vaikeissa oloissa vaatii.

Muutaman vaikean päivän oma mittaus kertoo oman auton sopivuudesta enemmän kuin yksi yleinen väite siitä, kuinka monta prosenttia talvi vie sähköauton toimintamatkasta.

Toimintamatkassa pitää olla tilaa tavalliselle elämälle

Sähköauto voi toimia hyvin myös pitkällä työmatkalla tai maaseudulla. Se voi olla hankala lyhyemmässäkin ajossa, jos lataaminen ei sovi omaan arkeen.

Asuinpaikka tai vuosittainen kilometrimäärä ei yksin ratkaise sopivuutta.

Ratkaisevaa on, muodostavatko auton käytettävissä oleva energia, vaikean päivän kulutus ja oikeasti käytettävissä olevat latauspaikat toimivan kokonaisuuden.

Auton ei tarvitse selvitä jokaisesta mahdollisesta poikkeustilanteesta ilman yhtäkään latauspysähdystä. Harvinainen pitkä matka voidaan suunnitella erikseen.

Toistuvan arjen ei kuitenkaan pitäisi perustua viimeisten prosenttien käyttämiseen tai siihen, että yhden tietyn latauspisteen on pakko toimia.