Saako sähköauton akkua korjata käytetyillä osilla?

Yksi viallinen osa ei välttämättä tarkoita rikkinäistä koko akkua

Sähköauton ajoakku koostuu mallista riippuen suuresta määrästä kennoja ja usein myös useista moduuleista. Jos vika pystytään rajaamaan yhteen osaan, tekninen korjaustarve voi olla paljon pienempi kuin koko ajoakun vaihtaminen. Joissakin akkurakenteissa viallinen moduuli voidaan vaihtaa, ja myös kokonaisia käytettyjä ajoakkuja voidaan käyttää varaosina.

Tästä syntyy vanhan sähköauton omistajalle olennainen kysymys: saako korjauksessa käyttää käytettyä osaa? Kyllä, joissakin tilanteissa saa. Suomessa ei ole yleistä lakia, joka kieltäisi käytetyn ajoakun tai akkuosan käyttämisen korjauksessa.

Se ei silti tarkoita, että mikä tahansa käytetty osa voitaisiin asentaa mihin tahansa ajoakkuun tavallisen varaosan tapaan. Osan alkuperä, oikeudellinen asema, tekninen yhteensopivuus ja korjauksen turvallisuus vaikuttavat siihen, mitä voidaan tehdä.

Käytetty akkuosa ei ole automaattisesti kielletty

EU:n akkuasetus tunnistaa akkujen uudelleenkäytön ja uudelleenvalmistuksen, ja uudelleenvalmistuksessa voidaan käyttää myös käytettyjä tai talteen otettuja kennoja ja moduuleja. Suomen lainsäädännössäkään ei ole yleistä vaatimusta, jonka mukaan ajoakun korjaamisessa pitäisi aina käyttää uutta osaa.

Käytännössä ratkaisevaa on, mikä osa vaihdetaan, mistä se tulee ja mikä sen oikeudellinen asema on. Erityisen suuri ero syntyy siinä, onko osa edelleen käytetty tuote vai onko se jo muuttunut juridisesti jätteeksi. Käytetty varaosa ja jätteeksi muuttunut osa eivät ole lain silmissä sama asia.

Jätestatuksen syntyminen ja esimerkiksi kolariautosta irrotettujen akkujen asema käsitellään Autojärjessä erillisessä artikkelissa. Tässä jutussa asiaa tarvitaan vain sen verran, että käytetyn osan oikeudellinen asema vaikuttaa ratkaisevasti sen hyödyntämiseen.

Kokonainen käytetty akku on yleensä selkeämpi tapaus

Kokonainen käytetty alkuperäinen ajoakku voi olla varaosa, jos se ei ole muuttunut jätteeksi ja se soveltuu kyseiseen autoon. Akun alkuperä, vauriohistoria ja yhteensopivuus pitää silti pystyä selvittämään, ja korkeajännitejärjestelmän turvallisuuden pitää säilyä korjauksen jälkeen.

Tilanne on vaikeampi, kun vaihdetaan yksittäinen moduuli tai kenno. Vielä hankalammaksi se muuttuu, jos moduuli on irrotettu akusta, joka on jo siirtynyt jäteketjuun. Silloin kyse ei enää ole tavallisen käytetyn varaosan asentamisesta, vaan osan palauttamisesta jätteestä takaisin käyttöön.

Sana "käytetty" ei siis vielä kerro, onko osan käyttäminen helppoa, vaikeaa tai mahdollista. Kokonainen käytetty akku, tuotteena säilynyt käytetty moduuli ja jäteakusta irrotettu moduuli voivat päätyä aivan erilaiseen sääntelyyn.

Valmistajan korjausohjeella on nykyisessä tulkinnassa suuri merkitys

Lupa- ja valvontavirasto, Tukes ja Traficom julkaisivat 3.7.2026 yhteisen ohjeen ajovoima-akkujen käsittelystä ja uudelleenkäytöstä. Ohjeessa valmistajan omalla korjausmenetelmällä on vahva asema. Jos auton oma akku korjataan valmistajan ohjeen mukaisesti alkuperäistä vastaavalla osalla, tilanne on suhteellisen selkeä.

Jos valmistaja ei tarjoa kyseistä moduuli- tai kennokorjausta varten korjausohjetta, tilanne muuttuu huomattavasti vaikeammaksi. Valmistajan ohje on vahvaa näyttöä siitä, että korjaus palauttaa alkuperäisen rakenteen ja turvallisuustason, mutta sen puuttuminen ei itsessään tarkoita, että Suomen laissa olisi kyseisen korjauksen kieltävä säännös.

Autojärki käsittelee erillisessä artikkelissa tarkemmin sitä, miten EU-sääntelystä, Suomen jätelain muutoksesta ja vuoden 2026 viranomaisohjeesta muodostui nykyinen linja. Tässä jutussa olennaista on sen käytännön vaikutus korjausmahdollisuuksiin.

Turvallisuus ratkaisee enemmän kuin se, onko osa uusi vai käytetty

Korkeajänniteakun korjaamisessa turvallisuusvaatimuksen kuuluukin olla korkea. Käytetyn moduulin historia, kunto ja yhteensopivuus muun akun kanssa pitää pystyä selvittämään, eikä pelkkä oikea liitin tai samalta näyttävä osa riitä. Myöskään osan uutuus ei yksin osoita sen sopivuutta ikääntyneen akun muiden osien kanssa.

Moduulien sähköiseen yhteensopivuuteen vaikuttaa useita ominaisuuksia, joita käsitellään tarkemmin sarjan teknisessä artikkelissa. Tämän jutun kannalta olennaista on, että käytetyn osan kunto ja yhteensopivuus pitää pystyä osoittamaan.

Turvallisuusvaatimuksen pitää olla korkea. Sääntelyn pitäisi kuitenkin määritellä, miten korjauksen turvallisuus voidaan osoittaa myös silloin, kun valmistaja ei ole julkaissut juuri kyseistä korjausta varten omaa työohjetta.

Jätestatus voi tehdä muuten mahdollisesta korjauksesta vaikean

Käytetyn osan ja jätteeksi muuttuneen osan välinen ero on tämänhetkisen järjestelmän keskeisiä käytännön kysymyksiä. Kun akku tai sen osa on edelleen käytetty tuote, sen hyödyntäminen varaosana voi olla mahdollista. Jos akku on jo muuttunut jätteeksi, sen tutkiminen ja palauttaminen käyttöön kuuluu jätteenkäsittelyä ja uudelleenkäytön valmistelua koskevaan järjestelmään.

Suomessa vuoden 2026 jätelain muutos kytkee jäteakkujen uudelleenkäytön valmistelua tuottajavastuujärjestelmään. Käyttökelpoisenkin osan tie takaisin autoon voi siis muuttua huomattavasti vaikeammaksi sen jälkeen, kun osa on saanut jätestatuksen.

Tämän rajan yksityiskohdat, kolariautojen akut ja jätteestä takaisin tuotteeksi johtava reitti käsitellään sarjan erillisessä jätestatusta käsittelevässä artikkelissa.

Kaikkia käytettyjä osia ei pidä kohdella samalla tavalla

Nykyisen järjestelmän ongelmista ei seuraa, että käytettyjä akkuosia pitäisi voida asentaa ilman testausta ja vastuuta. Tuntemattoman historian moduulia tai kennoa ei pidä asentaa korkeajänniteakkuun vain siksi, että se fyysisesti sopii paikalleen. Myöskään akun suojausjärjestelmiä, vikavalvontaa tai akunhallintaa ei pidä kiertää osan toimimaan saamiseksi.

Jos korjauksessa muutetaan olennaisesti akun rakennetta, kemiaa, jännitettä, jäähdytystä tai turvallisuusjärjestelmiä, kyse voi olla aivan eri asiasta kuin alkuperäisen rakenteen palauttamisesta. Silloin myös turvallisuuden osoittamisen ja mahdollisen hyväksynnän pitää olla eri tasolla.

Testattu ja jäljitettävä alkuperäinen varaosa ei kuitenkaan ole sama riskitilanne kuin tuntemattoman historian kenno tai olennaisesti muutettu korkeajännitejärjestelmä. Sääntelyn pitäisi pystyä erottamaan nämä tilanteet toisistaan.

Mitä auton omistajan kannattaa kysyä korjaamolta?

Jos ajoakkuun tulee vika ja korjaamo ehdottaa käytettyä osaa, selvitä ainakin:

• mikä osa akusta on todettu vialliseksi
• tarvitaanko todella koko akun vaihtamista
• mistä käytetty osa on peräisin
• onko osa tai sen lähtöakku ollut jätteeksi luokiteltu
• vastaako osa tarkasti kyseisen akun versiota
• miten osan kunto ja yhteensopivuus tarkistetaan
• miten korjattu akku testataan työn jälkeen
• onko työlle valmistajan korjausohje
• jos valmistajan ohjetta ei ole, millä tavalla korjaamo osoittaa työn turvallisuuden
• mitä takuuta osalle ja korjaukselle annetaan
• mitä muita korjausvaihtoehtoja on tarjolla

Yksi hyödyllinen kysymys tiivistää paljon: miksi juuri tämä korjaustapa on tässä autossa järkevin? Käytetty osa ei ole automaattisesti paras ratkaisu, mutta koko uuden akun vaihtaminen ei myöskään ole sitä.