Sähköauto

Milloin käytetyn sähköauton akku on liian suuri riski?

Käytetyn sähköauton ajoakku voi olla hyvässä käyttökunnossa vielä pitkän ajon jälkeen, tai sen sisällä voi piillä kallis vika. SoH-luku kuvaa yleensä akun jäljellä olevaa kapasiteettia tai käytettävissä olevaa energiaa, mutta ei yksin sen sähköistä, toiminnallista ja rakenteellista kuntoa. Ostajan tehtävä ei ole ennustaa akun koko loppuelämää. Hänen pitää selvittää, riittääkö akku omaan käyttöön, näkyykö siinä merkkejä viasta ja kuinka suureksi oma tappio voisi pahimmassa realistisessa tilanteessa kasvaa.

Autojärjen toimitusJulkaistu 12 min

Kauppahinta näkyy, akkuriski ei

Auton kauppahinnan näkee ilmoituksesta, mutta ajoakun mahdollista taloudellista riskiä ei voi päätellä pelkästä SoH-luvusta, mittarilukemasta tai kojelaudan toimintamatka-arviosta.

Käytettyä sähköautoa katsova saa eteensä helposti rauhoittavalta näyttävän SoH-luvun tai kapasiteettituloksen. Akun kunto on myyjän mukaan esimerkiksi hyvä, toimintamatkaa näkyy riittävästi ja mittaristossa ei pala varoitusvaloja. Toisessa autossa kilometrejä on paljon, akkutakuu on päättynyt ja kapasiteetti on jo laskenut. Ensimmäinen näyttää turvalliselta ja toinen epäilyttävältä.

Todellinen järjestys voi olla toinen. Jonkin verran kapasiteettiaan menettänyt akku voi toimia vakaasti ja palvella ostajan ajoissa vielä pitkään. Hyvän kapasiteettituloksen saanut akku voi puolestaan kärsiä heikosta kennoryhmästä, eristysviasta tai vaurioituneesta kotelosta. Näiden autojen taloudellista riskiä ei voi arvioida pelkkien kapasiteettitulosten perusteella.

Riski syntyy kahdesta asiasta: kuinka hyvin vakavan vian mahdollisuus pystytään rajaamaan ennen kauppaa ja kuinka suuri lasku ostajalle voisi jäädä, jos vika silti ilmenee. Siksi jokaisesta harkittavasta autosta tarvitaan vastaus neljään kysymykseen:

Nämä kysymykset erottavat käyttöön sopivan auton sellaisesta, jonka riski perustuu lähinnä toiveeseen.

Kapasiteetin hiipuminen ja akkuvika ovat eri asioita

Kaikki litiumioniakut vanhenevat käytössä ja ajan myötä. Vähittäinen kapasiteetin lasku tarkoittaa, että akkuun mahtuu vähemmän käyttökelpoista energiaa kuin uutena. Toimintamatka lyhenee, vaikka akku voi edelleen olla teknisesti ehjä ja toimia vakaasti.

Varsinainen tekninen vika voi estää ajamisen tai lataamisen, vaikka kapasiteettia näyttäisi olevan hyvin jäljellä. Matala kapasiteettitulos voi puolestaan kuvata tasaisesti vanhentunutta akkua, joka toimii muuten normaalisti. Vian tyyppi ja laajuus ratkaisevat, voidaanko akku korjata osittain vai onko edessä selvästi suurempi työ.

SoH eli State of Health kuvaa yleensä akun jäljellä olevaa kapasiteettia tai käytettävissä olevaa energiaa suhteessa testin käyttämään vertailuarvoon. Se on hyödyllinen havainto, kun tiedetään, miten tulos on saatu. Eri autot ja testit eivät kuitenkaan määritä SoH-lukua täysin samalla tavalla.

Pelkkä SoH-luku ei riitä akun kunnon arviointiin. Se ei yksin kerro, pysyvätkö kennoryhmät tasapainossa kuormituksessa, onko akun sisällä kosteutta tai näkyykö kotelossa pohjakosketuksen jälkiä. Siksi hyvä SoH-luku ei päätä tutkimusta. Vastaavasti heikompi kapasiteettitulos ei tee koko akkupaketista käyttökelvotonta, jos energia riittää, akku toimii vakaasti ja auton hinta on sen mukainen.

Myös ikä ja kilometrimäärä ovat taustatietoja, eivät tuomioita. Ne kuvaavat akun kokemaa aikaa ja käyttöä, mutta eivät sitä, kuinka hyvin juuri tämä akku on vanhentunut. Tutkimusaineistosta ei löydy yhtä ikä-, kilometri- tai SoH-rajaa, jonka jälkeen kaikkien sähköautojen ostaminen muuttuisi järjettömäksi.

Ensimmäinen kysymys: riittääkö energia oikeaan käyttöön?

Ostajalle tärkein kapasiteettikysymys on käytännöllinen: kuinka paljon akusta saadaan nyt käyttökelpoista energiaa ja riittääkö se niihin matkoihin, joita autolla todella ajetaan? Uuden auton lukema on tässä vain vertailukohta.

Myyntihetken toimintamatka-arvio ei ratkaise asiaa. Mittariston lukema on ennuste, joka reagoi muun muassa viime ajojen kulutukseen, nopeuteen, ulkolämpötilaan, lämmitykseen, renkaisiin, tuuleen ja reittiin. Talvella energiaa kuluu matkustamon ja akun lämmittämiseen, joten sama akku vie lyhyemmän matkan kuin leudossa kelissä. Pakkasella lyhentynyt toimintamatka on usein käyttöolosuhteen seuraus, ei pysyvän vaurion mitta.

Kapasiteetista tarvitaan riippumaton arvio, jonka menetelmä tunnetaan. Tulos voi perustua auton akunhallinnan tietoihin tai erikseen mitattuun käytettävissä olevaan energiaan. Olennaista on, ettei akkutestin tulosta tulkita ilman tietoa siitä, mitä se kuvaa ja miten se on saatu.

Tulosta verrataan sekä ostajan omaan tarpeeseen että auton alkuperäiseen WLTP-lukuun. Ratkaisevassa laskelmassa painavat talven kulutus, normaalit ajomatkat, latausmahdollisuudet ja järkevä käyttövara. Jos nykyinen energia riittää näihin selvästi, kapasiteetin lasku voi olla lähinnä hintaan vaikuttava ominaisuus. Jos arki onnistuu vain uuden auton ihannelukemilla, auto on ostajalle väärä, vaikka akussa ei olisi teknistä vikaa.

Toinen kysymys: pysyykö akku vakaana ajossa ja latauksessa?

Kapasiteetti kertoo energiamäärästä. Vakaus kertoo, pystyykö akku luovuttamaan ja vastaanottamaan energiaa normaalisti. Osa vioista tulee esiin vasta kiihdytyksessä, akun varaustilan laskiessa tai latauksessa. Ostajalle poikkeama voi näkyä varaustilan äkillisenä putoamisena, tehon rajoittumisena, varoituksena tai toimintamatka-arvion romahtamisena. Koeajon pitää siksi olla selvästi lyhyttä pihakierrosta perusteellisempi.

Autosta pitää lukea aktiiviset, odottavat ja historiavikakoodit ennen kuin niitä nollataan. Pelkkä varoitusvaloton mittaristo ei osoita, ettei korkeajännite-, lataus-, eristys- tai jäähdytysjärjestelmä olisi kirjannut poikkeamia. Jos koodeja löytyy, niiden syy ja tehdyt korjaukset on selvitettävä kirjallisesti.

Koeajossa seurataan akun varaustilaa, tehoa ja varoituksia myös kuormituksessa. Varsinainen dynaaminen kuormitustesti kuuluu ammattilaiselle ja turvallisiin olosuhteisiin. Lisäksi on varmistettava, että auto ottaa vastaan sekä tavallista AC-latausta että mahdollisuuksien mukaan DC-pikalatausta. Lataustulosta tulkitaan testiolosuhteiden perusteella, mutta keskeytykset, vikailmoitukset tai toistuva selittämätön rajoitus vaativat lisätutkimuksen.

Kolmas kysymys: mitä akun ulkopuoli kertoo?

SoH-testi ei näe tien pintaa kohti olevaa akkukoteloa. Sähköisesti toimiva ja kapasiteetiltaan hyvä akku voi silti olla vaurioitunut tai huonosti korjattu.

Siksi akun pohja ja kotelo tarkastetaan nosturilla. Näkyvät vauriot, poikkeamat suojissa ja kiinnityksissä sekä merkit vuodosta tai korroosiosta ratkaisevat, tarvitaanko erikoiskorjaamon tutkimusta. Silmämääräinen tarkastus ei yksin osoita pakettia kuivaksi ja tiiviiksi. Merkittävä jälki tai epäselvä kolari-, pohjakosketus- tai tulvahistoria on tutkittava valmistajan kriteereillä ennen kaupantekoa. Jos vaurion merkitystä ei saada selvitettyä, kauppa keskeytetään.

Neljäs kysymys: kuka korjaa ja kenen rahalla?

Taloudellinen riski ei riipu vain siitä, voiko akkuun tulla vika. Ratkaisevaa on, mitä juuri tämän automallin ja akkuversion kohdalla voidaan silloin tehdä.

Koko akkupakettia ei aina tarvitse vaihtaa. Joissakin autoissa vika voidaan korjata moduuli- tai komponenttitasolla; toisissa rakenteissa osakorjaus on vaikeaa tai käytännössä mahdotonta. Käytetty tai kunnostettu vaihtopaketti voi olla vaihtoehto, mutta saatavuus on tarkistettava juuri kyseiselle akkuversiolle.

Korjattavuus tarkistetaan täsmällisellä automallilla, vuosimallilla ja akkuversiolla. Ostajan pitäisi löytää toimija, joka pystyy diagnosoimaan juuri kyseisen akun ja vahvistamaan, millaisia turvallisia korjausvaihtoehtoja sille on todellisuudessa tarjolla. Yleinen tieto sähköautojen akkujen korjaamisesta ei tähän riitä.

Toinen puoli kysymyksestä on maksaja. Akkutakuun todellinen tila varmistetaan valmistenumerolla valmistajalta tai merkkihuollosta. Samalla tarkistetaan päättymispäivä, kilometriraja, mahdollinen kapasiteettiraja, huoltoehtojen täyttyminen, ensirekisteröintimaan vaikutus ja takuun siirtyminen uudelle omistajalle. Myynti-ilmoituksen maininta voimassa olevasta akkutakuusta ei vielä vastaa näihin.

Takuun päättyminen ei tarkoita akun viimeistä käyttöpäivää, mutta se siirtää enemmän riskiä ostajalle. Myyjän mahdollinen vastuu arvioidaan kauppatilanteen ja tapauksen perusteella, eikä ostaja voi käsitellä sitä etukäteen varmana korvauksena. Riskilaskelmasta vähennetään vain kirjallisesti varmistettu turva.

Historiaa tarvitaan, jotta tämän päivän tulos voidaan ymmärtää

Valmistenumero sitoo yhteen oikean akkuversion, takuun, kampanjat ja auton historian. Ostajan pitää pyytää huolto- ja korjaustiedot sekä selvitys kolareista, pohjakosketuksista, tulvasta ja vakuutusvahingoista. Traficomin palveluista voi tarkistaa ajoneuvon tietoja ja avoimia takaisinkutsuja, mutta kaikkia vaurioita tai korjauksia ei löydy yhdestä rekisteristä.

Erityisen tärkeää on selvittää, onko akkua avattu, irrotettu, korjattu tai vaihdettu. Asianmukaisesti dokumentoitu korjaus voi poistaa tunnetun vian ja olla ostajalle myönteinen tieto. Ilman laskua, korjausraporttia sekä tietoa eristys- ja tiiviystarkastuksista ostaja ei kuitenkaan tiedä, mitä paketille on tehty ja millä osilla.

Historia auttaa myös arvioimaan tuoretta testitulosta. Jos akkuun liittyviä vikakoodeja on juuri nollattu, lataushäiriö on toistunut tai kotelo on korjattu ilman dokumentteja, hyvä kapasiteettiluku ei ratkaise avoimia kysymyksiä.

Kuinka paljon epävarmuutta auton hintaan mahtuu?

Vakava akkuvika ei käytettävissä olevan aineiston perusteella ole kaikkia sähköautoja nopeasti kohtaava tai väistämätön tapahtuma. Yhdysvaltain energiaministeriön julkaisema aineisto viittaa siihen, että kokonaisen korkeajänniteakun vaihtaminen vian vuoksi on uudemmissa ladattavissa autoissa ollut harvinaista. Aineisto ei kuitenkaan kuvaa suoraan Suomen autokantaa, kaikkia automalleja eikä pienempiä osakorjattuja vikoja.

Yksittäisen ostajan on silti tarkasteltava suuren tappion seurausta. Vanhan sähköauton arvo laskee, mutta uuden varaosa-akun hinta ei välttämättä seuraa sitä alaspäin. Siksi edullinen auto voi sisältää omistajalleen suhteettoman suuren riskin.

Tätä varten ostaja arvioi vakuuttamatta jäävän enimmäistappion. Kyse ei ole tarkasta kaavasta eikä pahimmasta teoriassa kuviteltavasta summasta, vaan pahimmasta realistisesta tilanteesta, joka jää ostajan omalle vastuulle.

Arvio alkaa halvimmasta etukäteen varmennetusta turvallisesta korjausreitistä. Mukaan lasketaan vianmääritys, työ, osat, ohjelmointi, mahdollinen akun tai auton kuljetus sekä se, mitä pitkä seisonta käytännössä merkitsee. Summasta vähennetään vain sellainen takuu- tai vakuutusturva, jonka voimassaolo ja kattavuus on vahvistettu. Myyjän mahdollinen virhevastuu selvitetään tarvittaessa erikseen, mutta sitä ei käsitellä valmiina maksusitoumuksena.

Jäljelle jäävää mahdollista nettotappiota verrataan auton kauppahintaan ja siihen, minkä arvoinen auto olisi onnistuneen korjauksen jälkeen. Jos turvallinen osakorjaus tai kohtuullisesti saatava vaihtopaketti on todellinen vaihtoehto, riski voi olla hallittava. Jos ainoa varmistettu ratkaisu on kokonainen paketti, jonka kustannus lähestyy tai ylittää auton korjauksen jälkeisen arvon, ostaja on lähellä taloudellista umpikujaa.

Lopullinen raja on myös henkilökohtainen. Sama epävarmuus voi olla hyväksyttävä ostajalle, jolla on varaa kantaa tappio, mutta kohtuuton sille, jonka arki ja talous pysähtyisivät suuren korjauksen vuoksi. Halpa hinta korvaa epävarmuutta vain, jos ostaja tietää, mitä epävarmuus voi euroissa ja käyttökatkona merkitä.

Milloin tutkimuksia on tehty riittävästi?

Jokaisesta harkittavasta autosta tarvitaan vähintään akun kapasiteettia tai käytettävissä olevaa energiaa koskeva riippumaton arvio, vikakoodien luku, riittävä koeajo, latauksen toiminnan varmistus ja nosturilla tehtävä pohja- ja kotelotarkastus. Lisäksi tarkistetaan historia, takuu ja korjausreitti.

Tutkimuksen syvyys suhteutetaan avoimeen riskiin. Oireeton, hyvin dokumentoitu ja voimassa olevan varmennetun takuun piirissä oleva auto voi selvitä kevyemmällä tutkimuksella kuin arvokas, takuun ulkopuolinen tai vauriohistorialtaan epäselvä auto. Lisätutkimus on perusteltu myös silloin, kun nopea testi antaa poikkeavan tuloksen, toimintamatka ei vastaa mitattua energiaa, vikakoodeja löytyy tai auto käyttäytyy kuormituksessa oudosti.

Silloin tarvitaan tilanteen mukaan täyden käyttöalueen energiatestiä, dynaamista kuormitustestiä tai korkeajännitejärjestelmään erikoistuneen korjaamon diagnostiikkaa. Testin nimi on vähemmän tärkeä kuin se, vastaako tutkimus avoimeen kysymykseen. Kapasiteettimittauksella ei ratkaista kotelovauriota, eikä nosturitarkastuksella mitata käytettävissä olevaa energiaa.

Jos myyjä ei anna tutkia olennaista epävarmuutta, sitä ei voi korvata hinnanalennuksella sokkona. Silloin riskiä ei ole rajattu, vaan se on siirretty ostajalle.

Tarkistuslista ennen käytetyn sähköauton ostamista

Näissä tilanteissa auto kannattaa jättää ostamatta

Kauppa kannattaa keskeyttää, jos seuraavia havaintoja ei saada luotettavasti selvitetyiksi ennen kaupantekoa:

Korkea kilometrimäärä, päättynyt akkutakuu tai jonkin verran laskenut kapasiteetti eivät yksin kuulu tälle listalle. Paljon ajettu auto voi olla järkevä ostos, kun sen käytettävissä oleva energia riittää, akku toimii vakaasti, rakenne ja historia on tutkittu ja mallille löytyy korjausreitti. Hinnan on silloin vastattava jäljelle jäävää epävarmuutta.

Johtopäätös: liian suuri riski alkaa vastaamatta jääneistä kysymyksistä

Käytetyn sähköauton akun riski on hyväksyttävä, kun neljään ratkaisevaan kysymykseen saadaan riittävän luotettava vastaus. Todellinen käytettävissä oleva energia riittää ostajan ajoihin myös talvella. Akku toimii vakaasti kuormituksessa ja latauksessa. Sen rakenne on tarkastettu, historia ja takuu on varmistettu, ja kyseiselle akkuversiolle löytyy realistinen korjausreitti. Auton hinta ottaa huomioon jäljelle jäävän epävarmuuden, ja ostaja pystyy kantamaan pahimman realistisen tappion.

Riski on liian suuri, kun vakavan vian mahdollisuutta ei saada rajattua. Myyjä estää perustellut tarkastukset, oireita tai vikakoodeja jää selittämättä, vauriohistoria on epäselvä tai korjausreittiä ei ole. Samoin käy silloin, kun ainoa varmistettu ratkaisu lähestyy auton korjauksen jälkeistä arvoa tai ostajan talous ei kestä mahdollista menetystä.

Johtopäätös

Ostopäätöksen ei tarvitse perustua ajatukseen, että ajoakku joko kestää ikuisesti tai hajoaa huomenna. Riittää, että juuri tämän auton nykyinen kunto tunnetaan riittävän hyvin ja jäljelle jäävän epävarmuuden seuraukset ovat siedettävät. Silloin paljon ajettu ja takuun ulkopuolinenkin sähköauto voi olla järkevä. Ilman näitä tietoja halpakin auto voi olla liian kallis riski.